Oivallinen Otsola, katos vaan!

Innostuin vihdoin muokkaamaan blogini ulkoasun ja nyt näette kotini ulkoapäin. Vihreä hirsitalo soraisella/kivisellä rinnetontilla on täydellinen ainakin meille.

Aurinko paistaa ja kevät alkaa olla parhaimmillaan, vaikka vähän tuuleekin ainakin tänään. Ruoho kellertää ja peniä lumikasoja vielä jäljellä, mutta viikonloppuna viimeistään saadaan sinivuokot aukeamaan.

Kuvissa näette pääsiäisenä ilmestyneen katoksen, joka odottaa terassilautoja kuumeisesti(tai minä siis odotan:). Katos sopii taloon kuin nenä päähän ja suojaa veden valumisen "autotalliin"(joka toimii meillä siis varastona). Katokseen laitettiin valokate ja valkoiseksi maalattu puurunko. Terassilaudoituksen lisäksi piharemonttia on luvassa jatkossakin. Etupiha tasoitetaan, aita kunnostetaan, alaoven edustan kivetys, yrttitarhaa ja hernemaata ainakin. Terassipöydän tuunaus on jo aloitettu ja näistä kaikista lisää myöhemmin. Tässä kuvia uudesta katoksesta ja Oivallisesta Otsolasta.

Kuva viime keväältä ilman katosta ja kuusetkin vielä tallessa.

Katoksen runko valmistumassa.

Katos valmiina ja Otsola kadun puolelta.

Otsolan etupuoli.

Ihana aurinko.

Järvinäkymä:)

Sen eteiseen löytää...

Vihdoinkin kuvia koko eteisestä. Aiemmin jo kirjoitin palakerran eteistä , josta näette kuraeteisen ja tuunatun naulakon. Toisessa osiossa vanhojen laatikoiden uudet kuviot näkyy myös pala eteistä ikkunan puolelta.

Nyt on listatkin saatu laitettua ja tilava lapsiperheen eteinen on valmis. Lattialaatta on samaa kuin muualla alakerrassa ja seiniin on maalattuna valkoista ja kalsiitin harmaata. Vaatekaappien päällä oleva kotelointikin maalattiin harmaaksi jotta kaapit näyttäisivät vielä paremmilta. Kaappien ovet ovat lakattu samalla valkokuultolakalla kuin muualla alakerrassa. Eteistilassa jätettiin kauniit kattohirret näkyviin ja katto paneloitiin valkoiseksi maalatulla puupaneelilla hirsiä myötäillen.

Musta naulakko/hylly systeemi on itse tuunattu ja suunniteltu. Kuraeteinen on ollut todella käytännöllinen näin sateisessa ja kuraisessa maassa. Vihreä ulko-ovo on tilattu Ovitehdas Vihannolta. Vanha vihreä penkki on löytynyt netin kautta ja pellavaverho on Kangastus Oy:n vanhaa mallistoa. Ovien nupit on hankittu Live With Me sisustuskaupasta ja niiden vihreys sopii ulko-oven ja penkin vihreyteen. Tässä kuvia eteisestä kauttaaltaan ja valmiina.

Kurapisteen kuva otettu jo aiemmin ja siistissä kunnossa.

Tässä tuore kuva tuoreesta eteisestä ja ulkovaatekaapista kenkälaattikoineen.

Laajemmassa kuvassa näkyy penkin alla olevat säilytyslaatikot ja keltaiseksi tuunattu peili.

Toisesta kuvakulmasta näkee vaatekaapit ja kauniit räsymatot.

Vielä pyöräytys toiseen suuntaan, jossa vaatekaapit ja takaa näkyvä kodinhoitotila.

Kuva kauniista rustiikkisesta nupista vielä lähempää.

Kehtooko keinuttaa?

Ostettiin Häijään Sattuman kaupasta antiikkikehto. Hankinta tehtiin jo 2010, kun ensimmäinen poika oli mahassa. Tuunasimme sen heti maalaamalla ruskean maalin päälle mustalla kiiltävällä maalilla ja teimme sapluunalla pienen valkoisen norsun koristeeksi. Antiikkikehto palveli meidän molemmilla lapsilla puolenvuoden ikään asti. Nyt laitoin sen myyntiin tilanpuutteen vuoksi torille. Tässä kuvia vain valmiina, koska emme silloin tainneet ottaa kuvia alkuperäisestä väristä.

Kehdon sisämitat 85x32cm.

"Efe" vahtii vauvaa:)

Palakerran kodinhoitotilaa.

Vihdoinkin saatiin lakattua alakerran kaappien ovet. Ovet on tosiaan odotellut käsittelyä elokuusta lähtien ja pikkuhiljaa ovi ovelta ollaan niitä lakkailtu valkokuulto lakalla. Halusin mahdollisimman haalean kuullon että puun syyt näkyisivät ja kaunis tammiviilupinta. Väritön lakka olisi kellastanut puun, joten siksi valitsin valkokuullon. Kauniit rustiikkiset nupit sopivat täydellisesti ja ne on hankittu sisustuskeinu.fi verkkokaupasta.

Kodinhoitotilassa lattia on samaa kuin pesutiloissa ja muuallakin alakerrassa. Kaakeli on vain isompaa 40x40cm niin, kuin eteisessä ja väriltään vaalean beigen harmaa niin, kuin kaikkialla ja saumaksi vaalein harmaan sävy. Seinät maalasimme osaksi valkoisella ja kaappien taustan kalsiitin harmaalla. Välitila laatoitettiin lähes samansävyisellä 60x60cm laatalla, jota myös alakerran wc:n peilin takana. Kaikki kaakelit on Lielahden Laattapisteestä.

Isoisän vanha kulahtanut tuoli löysi paikkansa pyykkääjän seuraajalle. Räsymatto on Mummun eli mieheni äidin tekosia. Rakastan valokuvia ja niitä löytyykin lähes joka huoneesta kodissamme. Kello ja uudemmat kehykset kuivauskaapin(loistava laite) ovessa ovat jälleen Live With Me sisustuskaupasta.Vanhoista valokuvista löytyy minun sukulaisiani ja vanha peili saman suvun aarteita. Tässä kuvia lopputuloksesta ja yksi kuva ennen kaappien ovien laittoo.

Avokaapit olivat kätevät, mutta nyt näyttää kuitenkin paremmalta ja siistimmältä.

Kaappien ovet avartavat tilan ja tekevät tilasta kokonaisuuden.

Kuva rappusilta päin, ovilistat vielä puuttuu.

Isoisän vanha tuoli on aarre.

Vanhan tuolin kauniit yksityiskohdat lähempää.

Nupit sopivat kuin nenä päähän:)

Vanha perintöpeili.

Ennenvanhaan valokuvatkin olivat kauniimpia.

Fabuland rakkaus pysyy:)

Aikaisemmin taisin mainita mitä yksi vanhoista laatikoistani, tai matkalaukku se on tainnut muinoin olla, sisältää. Mummulta tai isältäni saatu puinen "aarrearkku" on jo vuosia kulkenut matkassani sama sisältö mukanaan. Laatikko on toiminut tasona ja koristeena eri kodeissa ja nurkkauksissa. Sisältö on onneksi "unohtunut" sinne ja pysynyt tallessa omia lapsiani varten. Nyt ne ovat samassa laatikossa ja kovassa käytössä. Nimittäin Fabuland Legot joita on valmistettu minun syntymävuodestani lähtien noin kymmenen vuoden ajan. Vähän harmittaa että niiden valmistus on lopetettu, koska mielestäni ne voittaa nykypäivän legot mennen tullen ja sopivat tytöille ja pojille.

Olin kuvitellut että niitä olisi ollut enemmän lapsuudestani, mutta voi olla että pienempänä määrä tuntui enemmältä. Testasin jopa yksi päivä onko kaikki tallessa ja rakensin olemassa olevat netistä löytämieni ohjeiden mukaan. Muutamaa palaa lukuunottamatta kaikki tallessa ja ohjeita selatessa muistui mieleen mitkä minulla oli ollut. Nostalgiaa, voisin sanoa. Yritin katsoa näiden myyntitarjonnan, mutta aika vähän löyty ja osa ylihinnoteltuja. Tässä kuvia rakennelmista, joiden ohjeet löysin.

Minun Fabulandini rakennettuna hieman soveltaen.

Pikkukoteja.

Voi olla että tän pitäs olla kampaamo mutta kaikkiin en ohjeita löytänyt.

Lempparini jo pienenä.

Leikin näillä mielelläni vieläkin:)

Tässä vielä kuva matkalaukusta, arkusta, laatikosta missä aarteet säilyy.

Vanhojen laatikoiden uudet kuviot

Laatikot löytyivät ensimmäisen remonttikohteen vaatehuoneesta. Rungot meni mäsäks, mutta laatikota pelastimme. Ne olivat jo valmiiksi maalattu valkoisiksi joten en tehnyt niille mitään. Lisäsimme vain Ikeasta ostetut kumirenkaat alle ja vaihdoin nupit kolmeen laatikoista.

Nupit löysin colore.fi nettikaupasta ja olivat niinniin suloiset. Jätin kahteen laatikoista vanhat nupit ja vaihdan ne ehkä vielä, kun löydän sopivat tai sit jätän ne muistuttamaan alkuperäisestä aikakaudesta:). Laatikoissa säilytetään lasten ulkoilujuttuja kuten fleecet, pipot, tumput, huivit ym. Lapset ovatkin jo oppineet laittamaan omansa oikeaan laatikkoon ja järjestys säilyy ainakin välillä. Neljä laatikkoa sopivat sopivasti vanhan vihreän penkin alle(joka pongattu netistä) ja yksi laatikko etsii vielä paikkaansa. Tässä kuvia alakerran eteiseen päätyneistä laatikoista.

Alakerran eteisen laatikot ja kaunis vihreä penkki.

Laatikot lähempää.

Ja lähempää.

Lähikuva lempparinupista:).

Kesällä duunattu Karvialainen pirtinpenkki

Karvialta kulkeutunut pirtinpenkki sai muodonmuutoksen jo kesällä. Penkki oli ruskenapunainen ja vähän kärsinyt joten roiskin maalia vähän päälle. Käytin vanhoja maalinloppuja ja testasin onnistuisko kerrosmaalaus tekemään vuosirenkaita pitkään penkkiin. Maalasin istuinosan kerrroksittain eri turkoosin, vihreän ja keltaisen sävyillä ja päällimmäiseksi valkoista. Jalkaosan maalasin kertaalleen mintunsävyllä ja päälle valkoista.

Lopuksi hioin kerroksia esiin, mutta lopputulos olikin istuinosalta vähän liiankin kirjava ja keltainen sai sen näyttämään vain ruohoon likaantuneelta. Maalasin siis vielä kertaalleen istuinosan mintunvihreällä ja jätin hiomatta. Jalkaosa jäi valkoiseksi pienellä kulumalla josta kuultaa sama minttu. Pirtinpenkki löysi paikkansa keittiönpöydän äärestä ja sopii muiden pastellituolien joukkoon. Tässä kuvia ennen, välissä ja jälkeen.

Alkuperäinen väritys.

Ensimmäinen kerros.

Toinen kerros.

Maalari maalasi penkkiä, sinistä ja keltaista, illan tullen sanoi hän, nyt lähden tästä pelistä pois! Y, P, A, YPA:)

Kolmas kerros.

Päälle valkoinen kerros.

Vähän huono kuva ruohonkeltaisesta kirjavuudesta.

Lisäkerros minttua istuinosaan ja valmista tuli:)

Jalkaosa jäi kuluneeksi ja minttu vain kuultaa.

Penkki sopii pinkin kaveriks keittiöön.